Snowy linen land and King's College

Eilen oli ensimmäinen päivä yliopistolla. Kävin siellä ilmoittautumassa ja kirjatumassa sisään yliopistoon. Infoa tuli kaikkialta ja paljon, mutta nyt asiat ovat hieman selkiintyneet. Päivä kerrallaan mennään ja varsinaista opiskelua jo odotan mielenkiinnolla alkavaksi. Joko ensi tai seuraavalla viikolla opiskelu täällä on todellisuutta. Jännittävää. :)

Mutta aloitetaan alusta. Aamulla söin asuntolassani ensimmäistä kertaa aamiaista, joka yllätys yllätys oli hyvin englantilainen. Tarjolla oli siis papuja, kananmunia, pekonia, makkaraa, tomaattia ja röstiperunoiden kaltaisia perunakakkusia. Lisäksi paahtoleipää kera hillon ja voin sekä tietenkin mehua, teetä tai kahvia. Ateriaan kuului myös hedelmä tai jugurtti, joten nälkää täällä ei ainakaan tarvitse nähdä. Ruoka oli yllättävän hyvää ja on mukavaa, kun ei tarvitse huolehtia sen laittamisesta lainkaan. Illalla söin tuttuun tapaan illallisen ruokalassa myös ja sekin oli oikein maukas. Kasvispastaa ja salaattia sekä jälkkäriksi hedelmäsalaattia. Ruoka on siis ihan hyvää, sitä on runsaasti ja se ei todellakaan ole niin epäterveellistä kuin pelkäsin, sillä vihanneksia ja hedelmiä saa joka päivä. Ihanaa. <3

Aamiaisen jälkeen otin tavarani sekä kartan matkaan ja lähdin kävellen suunnistamaan halki lumisen Lontoon kohti yliopistoani. Se sijaitsee aivan Strandin varrella Thamesin rannassa ja matka kestää kävellen suunnilleen 25 minuuttia suuntaansa. Ei siis lainkaan huono etäisyys ja on mukavaa, kun saa hyötyliikuntaa kävelemällä joka paikkaan. Se on Lontoon keskustassa asumisen ehdoton plussa samoin kuin matkakortin tarpeettomuus aina välillä, tulee nimittäin halvemmaksi kävellä kuin liikkua julkisilla, joista bussi on kuulemma metroa (siis Tube) edullisempi. Kävely oli ihanaa ja matkalla vain ällistelin edelleenkin sitä, että todella olen Lontoossa. Ehkä tähän kaikkeen tottuminen ottaa oman aikansa. :)

Yliopisto löytyi helposti ja ilmoittautumispaikkakin pienten etsintöjen jälkeen. Ilmoittautuminen oli toteutettu selkeästi ja paikalla oli paljon henkilökuntaa ohjaamssa saapuvia vaihto-opiskelijoita. Heistä suurin osa vaikutti olevan yhdysvaltalaisia ja tunsin oloni hieman orvoksi kaiken amerikanenglannin keskellä. Tapasin ilmoittautumiseen jonottaessani kuitenkin oikein mukavia jenkkityttöjä, joiden kanssa yli tunnin odotusaika ei tuntunut niin pitkältä. Sissänkirjoittautumisen yhteydessä sain tietokonesalasanat yliopiston sisäiseen verkkoon samoin kuin yliopiston s-postiosoitteeseeni. Lisäksi sain opiskelijakortin, jota pitää aina yliopistolla liikkuessa pitää mukana. Nyt minulla on sitten kaiken maailman henkilökortteja, kun avainkortti asuntolaan, ISIC-kortti ja KCL:n (=King's College London eli yliopistoni täällä) opiskelijakortti osoittavat minun olevan opiskelija. :)

Ilmoittautumisen jälkeen oli vuorossa infotilaisuus, mutta koska siihen oli vajaa tunti aikaa, menin yllätys yllätys ensimmäiseen ja lähimpään kirkkoon. Se oli St. Mary-Le-Strand ja oikein suloinen pieni anglikaaninen barokkikirkko. Kirkon vahtimestari oli vanhempi herra nimeltään Mike ja hän oli oikein puhelias. Hän kertoi minulle paljon kirkosta sekä sen historiasta. Juttu jatkui opintoihini ja oleskeluuni täällä ja hän kehotti minua käymään KCL:n kappelissa, joka on ainakin kuvien perusteella todella kaunis. Ajattelin piipahtaa siellä perjantaina. Mike myös susoitteli retkeä bussilla Oxfordiin, tulee halvemmaksi kuin junat ja bussilla näkee paremmin. Ajattelin ottaa vinkistä vaarin ja tehdä kaupunkiin retken vähän keväämmällä. Tällä hetkellä nimittäin luminen ja loskainen Lontoo sekä muu Britannia ei liiemmin houkuttele nähtävyyksille, koska julkisilla liikkuminen on vaikeampaa huonon sään vuoksi. Lisäksi ilma on kylmän kostea, joten pysyttelin ainakin aluksi mielelläni täällä Lontoossa ja tutustun kaupunkiin, jossa on paljon paljon nähtävää mukavasti sisätiloissa. :)

Kirkosta palasin yliopistolle ja infotilaisuuteen, joka käsitteli opiskelua sekä Lontoossa asumista. Sieltä sai monia hyödyllisä vinkkejä ja kävi myös ilmi, että jokaisella vaihtarilla on henkilökohtainen keskusteluaika opinto-ohjaajien kanssa tämän viikon aikana. Hyvää huolta täällä siis aiankin pidetään opiskelijasta. Infotilaisuudessa kävi ilmi, että suurin osa paikalle saapuneista vaihtareista todella oli yhdysvaltalaisia ja välillä jatkuva jenkkiaksentti alkoi käydä ärsyttäväksi, niin mukavia kuin amerikkalaiset ovatkin. Haluan kuitenkin tavata ennemmin paikallisia opiskelijoita kuin muita vaihtareita, vaikka heihinkin on tietysti ilo tutustua ja siksi täytyy tulevaisuudessa katsastaa paikallisen ylioppilaskunnan (King's College London Student Union, KCLSU) tapahtumatarjonta. Hiljaa hyvä tulee... :)

Illalla palasin Trafalgar Squaren ja Charing Cross Roadin kautta takaisin kotiin. Kävin muutamassa kirjakaupassa matkallani, mutten ostanut mitään ja olen aika ylpeä tästä saavutuksesta. :) Loppuilta kului sitten kaikkea yliopistoinformaatiota sulatellessa ja kurssiaikatauluja katsellessa. Huomasin, että lukujärjestys on ainakin luentojen oslata mukavan tyhjä, vaikka joka päivä onkin jotakin, ja sain otettua mukaan myös pari englannin kielen tiiviskurssia (Pronunciation ja Essay Writing -kurssit). Huomasin myös, että opetus loppuu huhtikuun alussa. Huhtikuu on lomakuukausi, en vieläkään ymmärrä minkä tähden, mutten todellakaan valita. Viimeinen periodi alkaa huhtikuun lopussa kestäen kesäkuun alkuun ja se on varattu itsenäiselle opiskelulle ja tenteille. Ainakaan opiskelu ei siis aikataulutuksensa puolesta vaikuta kovin raskaalta ja aikaa jäisi ehkä työntekoonkin, niin kuin olen kaavaillut, mutta todellisuus saattaa sittenkin olla jotain muuta. Pian se selviää. :)

Tänään vuorossa shoppailua, sillä minun täytyy ostaa ainakin pitkähihaisia paitoja, etten palellu tänne ihan kokonaan, mukana kun on vain t-paitoja ja muutama neule. Lisäksi ajattelin piipahtaa Harrod'silla ja leffassa. Katsotaan, mitä keksin. :) Tänään minun ei tarvitse nimittäin mennä yliopistolle, vaan se on huomisen ohjelmanumero. So, to be continue... :D