Last days in London

Heipparallaa rakkaat muruseni! :) Viimeisiä viedään ja enää on kolme kokonaista päivää Lontoon aikaa jäljellä. Lauantaina sitten paluu Suomeen. Viimeiset viikot ovat kuluneet pakkaamisen, asioiden hoitamisen ja nähtävyyksien merkeissä. Nyt asiat alkavat olla mallillaan ja elämä valmiina paluumuuttajan arkeen. :) Olen laukkuni jo melkein kokonaan pakannut ja yritän tällä kertaa pysyä painorajoissa, vaikka helppoa se ei olekaan. Paljon tavaraa on mennyt Oxfamiin (paikallinen UFF) ja osa menee asuntolan kierrätyssysteemiin. Tavaraa (kirjoja ja vaatteita :D) on lähtenyt myös postipakettien muodossa Suomeen yhteensä 13 kg ja vielä 5 kg on postittamatta. Postittaminen on muuten todella kallista (5 kg sekalaista tavaraa maksoi noin £45), joten olen joutunut luopumaan paljosta tavarasta ja jättämään kirjoja ja vaatteita taakseni. Nyt kuitenkin alkaa pakkaus olla voiton puolella ja kaikki valmiina lähtöä varten. Ennen sitä kuitenkin vielä viimeisiä kuulumisia Lontoon nähtävyyksiltä. :)

London Zoo eli Lontoon eläintarha oli lievä pettymys. Vaikka paikka oli hieno ja eläintarha monipuolinen sekä faunan että informaation osalta, niin olin kuitenkin tyytymätön kokonaisuuteen. Eläintarha oli ensinnäkin yllättävän pieni, sillä olin odottanut valtavaa eläinpuistoa. Lontoon eläintarha on aika kuuluisa ja yksi maailman vanhimmista, joten senkin tähden odotukseni olivat korkealla. Luultavasti vika oli kuitenkin minussa eikä itse eläintarhassa, sillä olen vieraillut elämäni aikana useissa eläinpuistoissa, joista etenkin Singapore Zoo & Night Safari ja Münchenin eläintarha ovat jääneet mieleeni parhaimpina kokemuksina. Lontoo oli näihin kahteen verrattuna hyvin pieni eikä sen eläimistö ollut kovin monipuolinen Singaporen norsuihin ja jääkarhuihin verrattuna. Olen kuitenkin iloinen vierailustani eläinten valtakuntaan, sillä varmasti olisi jäänyt harmittamaan, jos en olisi puistoon mennyt. Lisäksi vierailuni sattui hyvin lämpimälle ja aurinkoiselle sunnuntaille, jolloin sain turistia leikkiessäni nauttia samalla kauniista säästä. Eläintarha oli siis ihan ok kokemus, mutta ei räjäyttänyt tajuntaa missään mielessä. Iso miinus tulee myös kalliista hinnasta, sillä pääsylippu opiskelijalta oli £18,30. Tiedän osan summasta menevän eläinten suojelutyöhön, mutta silti hinta tuntuu kalliilta. Puistossa ollessani myös koko ajan kyseenalaistin eläintarhan oikeellisuuden, sillä jostain syystä tuntui pahalta katsella eläimiä aitauksissaan, vaikka niillä onkin hyvät oltavat ja monet uhanalaiset lajit on saatu säilymään tarhauksen avulla. Jos ihminen kuitenkin olisi toiminut ja toimisi hiukan toisin maailmassa, niin eläintarhoja ei tarvittaisi. Tällainen reaktio vaikuttaa varmasti oudolta ja ristiriitaiselta minun suustani, sillä vierailen eläintarhoissa aina kuin mahdollista ja mielelläni. Silti niissä käyminen herättää minussa aina jonkinasteisia negaatioita eläinten vankeudesta ja lievän pahan mielen. Ajattelen aina, että luonnossa eläimillä olisi parempi olla villinä ja vapaana unohtaen kaikki vaarat, joita uhanalaiset eläimet siellä kohtaavat. Kylläpäs taas meni paasaukseksi. :) Yhteenvedon aika: London Zoo oli ihan kiva kokemus, vaikkakin kallis ja aiheutti henkilökohtaista pettymystä. Lapsille paikka on kuitenkin mukava ja puitteet viihtyisät. Suosittelen, jos on Lontoossa pitkään lomalla ja/tai pienten matkalaisten kanssa, jolloin museot - joita itse suosin turistikohteina - voivat olla hankalia.

Cabinet War Rooms and Churchill Museum oli yksi tämän kevään viimeisistä Lontoon turistinähtävyyksistäni. Paikka sijaitsee Westministerin lähellä aivan Downing Streetin tuntumassa. Kyseessä on siis 2. maailmansodan aikainen maanalainen komentokeskus, josta käsin silloinen pääministeri Winston Churchill (1874-1965, pääministerinä 1939-1945 ja 1951-1955) ja sodanaikainen hallitus seurasivat sodan kehitystä ja johtivat Britanniaa. Paikka oli säilytetty lähes täysin autenttisena eli sellaisena kuin se jätettiin vuonna 1945 sodan loputtua. Maanalainen kompleksi sisälsi mm. Churchillin makuuhuoneen ja ruokasalin, hallituksen ministerien makuuhuoneita, kotirintaman päämajan, karttahuoneita, BBC:n radiohuoneen ja monia muita huoneita sihteereille, hallituksen työntekijöille ja sotajohdolle. Kaikki tämä siis maan alla ja mikä mielenkiintoisinta paikka oli sodan aikana ja vielä sen jälkeenkin salainen. Ei niin Hitler kuin Britannian kansakaan tiennyt tästä salaisesta päämajasta, jota laivaston sotilaat tarkkaan vartioivat ja joka oli merkittävässä roolissa sodan strategisen johtamisen kannalta. Churchill (niin kuin hänen hallituksensakin) kulutti rakennuskompleksissa lukuisia työtunteja, vaikka pitikin parempana työskennellä maan päällä saksalaisten pommeja uhmaten, koska se lisäsi brittien taistelutahtoa ja oli merkki hyvästä johtajuudesta. Downing Street 10 (pääministerin virkasunto) oli sodan ja ilmapommitusten (the Blitz) kohteena, mutta maanalainen Cabinet War Rooms säilyi kuin ihmeen kautta tuhoutumasta, vaikka pommit sen lähistölle putoilivatkin. Vaikka bunkkeri onkin maan alla, se ei ollut täysin turvassa ilmapommituksilta, vaan jos siihen olisi iskenyt pommi, rakennuskompleksi olisi tuhoutunut bunkkerin vankkuudesta huolimatta. Näin ei kuitenkaan onneksi käynyt, vaan paikka on nyt museona, jossa pääsee tarkastelemaan aitiopaikalta 2. maailmansodan aikaisen Britannian sodanjohdon olosuhteita ja toimia. Museo ansaitsee täydet pisteet ja huippuarvosanan kiinnostavuudessa ja esillepanossa, sillä pääsylipun hintaan (opiskelijalta £12) sisältyi audioguide ja informaatiota oli tarjolla vaikka millä mitalla. Cabinet War Rooms pitää sisällään myös Churchill Museumin, jossa monipuolisesti esitellään ja kuvataan Wisnton Churchilla henkilönä sekä hänen elämäänsä. Näyttely oli oikein kattava ja informatiivinen, sillä Churchillin persoona tuotiin siinä hyvin ja monipuolisesti esiin (lue: ei ollut liiallista sankarinpalvontaa). Itse bunkkerin huoneet olivat hyvin säilyneitä ja tuntui kuin olisi astunut ajassa taaksepäin ja sota-aikaan. Erityisesti pidin siitä, kuinka bunkkerin arkipäivää ja sen työntekijöiden toimia ja elinolosuhteita esiteltiin. Historiaan on helpompi samaistua ja saada tuntumaa, kun se kerrotaan ja tehdään eläväksi oikeiden ihmisten elämästä kertomalla kuin vain tapahtumia listaamalla. Museo ei ollut kovin suuri, mutta mielenkiintoisen sisältönsä ja informatiivisuutensa ansiosta reilut kaksi tuntia kului siellä kuin siivillä. Imperial War Museumin ja Kew Gardensin ohella Cabinet War Rooms pääsee Lontoon Top 10 nähtävyydet -listani kärkisijoille. Jos tulette Lontooseen ja 2. maailmansota tai Churchill kiinnostavat vähääkään, niin suosittelen pääsylipun maksamista ja museoon tutustumista enemmän kuin sydämellisesti.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin... :) Tänään aurinko paistaa ja sää on lämmin eilisen rankkasateen mentyä matkoihinsa. Siksipä suuntaankin kulkuni kohti pohjoista ja Hampstedin vihreitä puistoalueita sekä Highgaten hautausmaata. Huomenna on suunnitelmissa piipahtaa Museum of Londonissa katsastamassa juuri avautunut näyttely Lontoon historiasta 1600-luvulta eteenpäin. Perjantaina puolestaan on viimeisen turistikierroksen vuoro ja kohteena on Apsley House, joka oli Lordi Wellingtonin koti. Talo sijaitsee Hyde Park Cornerissa, joten samalla pääsen vielä viimeisen kerran nauttimaan puistosta ja sen tunnelmasta. Lauantai-aamuna sitten lentokentälle ja kohti koti-Suomea. Näin se aika vain menee nopeasti eteenpäin ja vaihto-opiskeluni Lontoossa ohi. Kirjoitan vielä viimeiset ajatukset keväästä tänne perjantaina ja laitan myös viimeiset Lontoon valokuvat tänne silloin. Palataan siis pian asiaan! :) Siihen asti: Love you & take care! <3 XXX